Hiljaa kaikuu
Itku tyhjässä talossa
Valkoisten käytävien hajussa
Julmuuden julma huvi
Pahuuden painava leima
Mitä kasvaa pojasta
Aina toisten syrjimästä
Sanalla piiskatusta
Tönimällä ojennetusta?
Mitä kasvaa koiranpennusta
Muista hyvää uskoneesta
Kiltistä, hiljaisesta,
Kannoille potkitusta?
Kasvaa, voimistuu
Rujoudesta komistuu
Hartioille leveyttä
Katseeseen tummuutta
Viisauteen syvyyttä
Talossa, jossa
Pojista miehiä tehdään
Murretaan selkäranka
Katkaistaan siipien havina
Marsalkansauva
Selkään poikki lyödään
Rottweiler ketjuissaan
Vaatii irti päästä
Räyhää, tempoo
Mielen syövereissä
Silmissä leiskuu
Tuonen niiton voima
Pimeyden tumma syli
Aika eteenpäin virtaa
Takana kauhujen päivät, yöt
Koskaan palaavat
Silti, toisinaan
Suojelijaa ruokkia kannattaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti