Kasarmien kaiut

 Kasarmien kaiut
Joulukuun pimeyden keskellä
Käskyjen äkäiset sivallukset
Huutojen kimpoillessa
Valkoisten seinien välissä

Yhteenpurtujen hampaiden takaa
Toive vapaudesta lausutaan
Murskattujen unelmien palasten
Viiltäessä polvia verille

Huominen on tulossa
Vapauden aurinko
On kerran loistava
Pimeän yön jälkeen
Kerran on elämä
Kuolemasta koittava

Ei kultaa, ei kunniaa
Vuoden tuomiota jaetaan
Elinkautisvangin katseessa
On samanlainen sävy
Näkymättömien kahleiden helinässä
Perinteiden velvoitteet

Rakkilauman mukana
Tappajan vaistoa nostatetaan
Murretaan selkäranka
Joka järkeä päällään kantaa
Öisin itkuun herätessä
Puhelimen päässä
Kuolemaa lupaillaan
Kalman kaikuja puhutaan
Verellä on kirjoitettu vessan seinään
Huuto ihmiselle

Kymmenesvuosisata sitten
Annettiin armottomuuden käydä oikeudesta.
*