Yöttömän yön unisia

 Pääskysiä päällänsä
Haaraisia hajallansa 
Vanajan vartta tallustan
Virran vuotta taaperran 

Suven sulojen muistoja
Kesän kauniin kaikuja
Lempi hehkui lempeänsä
Kalevanpoika kaskeansa 

Tuhkaan tuluksia iskee
Hiileen hiipuvaan kipinää
Martona maa makailee
Lempeä vailla poikanen

Kuuta monituista mennyt
Kiertänyt aurinko siutti
Uutta huomenta tervehtii
Aamunkoitta halaileepi

Poikkelehtii polkuansa
Elämäänsä eleleepi 
Lempi uutta urhoansa
Vakaata vaimoansa

Muistoja muinaisia 
Haamuja harmaapäisiä 
Pohjolan kesän aikaisia
Yöttömän yön unisia.

*