Miekkaan vyötän elämäni
Kalpaan kahlehdin eloni
Kaukomaille kulkenempi
Peninkulmia mittailen
Päärin tyttärelle annoin
Sydämeni polvillani
Verilleni ainootani
Mustan verejen vuojatin
Rengaspaita helkähtellee
Sotisopa soitteleepi
Lippua kaiholla kannan
Värejä vieraiden maiden
Keisarin hovia vahdin
Kirveellä merkkiä miehen
Kirvesmiehen toisenlaisen
Joukossa pohojanmiesten
Hurmehella ruotsien
Kilvet kastellaan aamuisin
Janitsaarien huutojen
Kuulen takana muurien
Saappaat viimeisen keisarin
Purppuralla punattuja
Iltaruskolla siunatut
Lapikkaat päämiehen nuoren
Kerran kaatuva on valli
Mureneva muurit paksut
Luki loitsunsa shamaani
Tietäjä iänikuinen
Silmätön kauasnäkevä
Niin kaatuvat valtakunnat
Katoavat kultasalit
Ajan virtaan hukkunevat
Niin huuhtoo tuuli luitansa
Kalmoja vire viiltänee
Aavoilla saloilla noilla
Merien monen rannalla.
perjantai 21. joulukuuta 2018
Varjaagi
sunnuntai 16. joulukuuta 2018
Kommarin poika
Minä istuin aukion päähän
Jäin ihmettä katselemaan
Joukko kuin yhdestä puusta tehty
yllytti tunnelmaansa
Minä ihailin villiä voimaa
Minä nöyristä lapsista nöyrin
Ja kun puhuja lähetti sankarit matkaan
Jäin tulevaa odottamaan
Minä olin kommarin poika
Lähes sankari siis itsekin
Vielä nousisin korkeammalle kuin muut
Vielä isäänikin paremmin
Minä nukahdin aukion päähän
Unen kivihiilen katkuisen näin
Minä näin työläisen hurjapäisen ja varman
Syöksyvän ylöspäin
Ylöspäin läpi lasikaton paksun
Kohti maailman historiaa
Hänen käsissään kiilsi ihmisten kulta
Kun hän irtosi otteesta maan
Minä olin kommarin poika
Lähes sankari siis itsekin
Vielä nousisin korkeammalle kuin muut
Vielä isäänikin paremmin
Vallan salien aavoilla tuulee
Niinkuin ulapalla Siperian
Ja vallan tien päässä on taivaassa reikä
Ovi miltei mahdottomaan
Minä olin kommarin poika
Lähes sankari siis itsekin
Vielä nousisin korkeammalle kuin muut
Vielä isäänikin paremmin
lauantai 15. joulukuuta 2018
Ystävä
Painuu ilta, nousee pimeys
Tuonen enkelien varjot
Taas kulkevat
Vievät ystävän pois
Vain yhtä viedä eivät voi
Muistoja noista päivistä
Hermoverkkoihin painuneista
Ennen kuin kylmä maa muakin kutsuu
Jää hyvästi, ystävä
Jää aina sydämeeni.
perjantai 14. joulukuuta 2018
Eastlanders
Wind bends the flag
Now only a terrific rag
We stand still, snow hits hard
It covers every man's beard
We stand and wait
For Gustavus Adolphus!
They came one day
Came and took us away
"For King and country
Shall ya'll fight and die!"
Staff they spared not
To tie us like a knot
Knee to knee to ride
None gone on this road
Will board the boat
To North
Others march for pay
We for duty or else sway
Bright are their colours
Elegant in their manners
We are fighters
On shaggy horses
And birchbark baldricks
"Cut 'em down!", mercenaries yell
"Hugga in, mina söner" king prays
"Hakkaa päälle, perkele!" we cry
No one will go home
Parents shall not see their son
Rest we will in foreign land
And our deeds in song be sang.
lauantai 8. joulukuuta 2018
Aika
Pimeydestä
Nousee mennyt
Elävänä
Kuolleiden joukosta
Kosketan,
Se haihtuu pimeyteen
Yhtäkkiä näen ajan
Sen hiljaiset kaaret
Sen valtavan koon
Kuulen,
Sen hiljaisen kuminan
Halki avaruuden tyhjyyden
Näen sen hiovan
Ihmisenkuorta
Pois uurtavan
Nuoruuden pehmeyttä
Tajuan viimeinkin ajan
Ja että lopulta kaikki
On olematonta
Me hajoamme aurinkotuuleen
Ja miljardien ihmisen pienten vuosien jälkeen
Synnytämme uuden tähden
Itsestämme.