sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Palaa aurinko

Palaa aurinko
Tuhka maahan sataa
Pilvilinnojen jäänteet

Taivaita tavoittelin
Korkealle kurkotin
Maahan tuomittu syöksymään
Kamaraan lankeamaan

Viha raivosi, roihusi
Auringon lailla
Mieli kostoa uhosi
Kullervon lailla pauhasi
Kaiken uhalla

Nyt, tyhjänä kuorena
Naamio naurava
Jäätävän maan vankina
Kylmän tuhkan äärellä

Ihmisten keskellä,
Silti niin kaukana
Mietin, pohdin
Itsekseni jupisen
Parempiko Totuuden helvetissä
Vai orjana Unelmien taivaassa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti