Hiljaisuus
Pimeiden verhojen takana
Naurujen heijastus
Seinien uurteista
Iloisten kasvojen rivit
Kuin okavyön pisto
Sydämeni ympärillä
Näen pääkallon
Hymyn takana
Tunnen talven viiman
Kesätuulen mukana
Iloisuudessa
Surun siemen
Naurussa
Hiljaisuuden ydin
Aamuissa
Näen langan lyhenevän
Näen
Maailmankaikkeuden
Välähdyksenä mielessäni
Näen aika-avaruuden
Hopealankojen verkon
Valkoisten valheiden kudelman
Naamion
Jonka takana
Tyhjyyden iättömät kasvot
Mittaamattoman pimeyden sylin
Elät vain niin kauan
Kuin nimesi lausutaan
Erakkojen kohtalona
Elävien kuolleiden maailma.
*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti