Sanat

 ruosteisen teräksen leimu
ilta-auringon sävyssä
kertoo, mitä haluaa
entropiaa et paeta voi

kuninkaiden kultaketjujen loisteessa
on maan tumma sävy
graniitin painossa
on muisto ytimen voimasta
laattojen vaelluksen rinnalla
olemme päästäisiä

sillä me haluamme kirjoittaa
katoavat sanamme
sillä me pelkäämme
kaikkeuden tummaa syliä
jonka reunalla kävelemme
sillä se hymyilee
omaa hymyämme

Lohikäärme

Idässä, kaukana
Idässä aamun, ruskon
Tuskan
Lohikäärme kaartaa, polttaa
Karhu katsoo, huutaa
Itkee ääres' kruunun murskan

Kotkan veri
Maahan vihmoo
Valuu, sulaa
Jää kiehuu

Uusi on valta
Keisarin vanhan maan
Kullan valta
Veren alla.