Kävelen
Muistojen kujia
Aikoja
Kauan sitten haihtuneita
Kuvia
Ajan kuluttamia
Taotaan
Vaikeuksien alla
Ketjut
Verta vahvemmat
Ajan virta
Kohinassa
Sanojen kaukaisuus
Valoja vahvempi
On ystävyys.
*
Kävelen
Muistojen kujia
Aikoja
Kauan sitten haihtuneita
Kuvia
Ajan kuluttamia
Taotaan
Vaikeuksien alla
Ketjut
Verta vahvemmat
Ajan virta
Kohinassa
Sanojen kaukaisuus
Valoja vahvempi
On ystävyys.
*
Tyynen veden hiljaisuus
Udussa kulkevia hahmoja
Auringon säteiden seittejä
Mihin elämä vei
Kallioiden alla
Mihin antoi
Peilien heijastukset?
Iiristen välissä
Laaksojen ketjut
Vuorenhuippujen kohoamiset
Mariaanien hauta
Kuun pinnalta
Värähtelee
Maailmankaikkeus
Seittejä pitkin kulkee
Tieto ajasta
Kellotaajuuden lomittuessa
Kosketuksessa
Rikkinäinen mosaiikki
Tuijottaa katosta
Elämän ikuisia kysymyksiä
Samoja, vaikeita vastauksia
Kuolema muistuttaa
Sydämen tärkeydestä.
*
Lauletaan
Viimeisten laulujen sinfoniaa
Tanssitaan
Hitaiden tähtien tahtia
Elämän kivisillä poluilla
Kuolema seuralaisena
Ensimmäisistä hengenvedoista
Hautakiven alla
Hän, jota ei ollut
Elämän väsymys
Painaa käyrien hartioiden kaarta
Usvan seassa
Varjojen maailma
Kyynelten suolaisuudessa
Katkeruuden maku
Yrittämisen jälkeen
Vain tuhkan musta väri
Haudatkaa
Kohti juhannusta katsomaan.
*
Kevättalvisessa auringossa
Lupaus lämmöstä
Hyytävän tuulen keskellä
Neuroverkkojen tuska
Verkkokalvojen kankaalla
Kyynelten maussa
Katkuruuden suloinen suola
Kehon kuolevaisuus
Sankaripatsaiden rinnalla
Kullan hymy hampaissa
Tuskan sijalla
Tuijotan Otavaa
Aikaa koskaan palaavaa
Pohjoisen tuulia
Etelän mailla
Tänään täällä
Huomenna muualla.
*
Jäisen härmän seassa
Muisto menneestä kesästä
Syvällä graniitin sisässä
Auringon lämmön hiven
Pakkasen raapiessa kasvoja
Kantaa pihlaja
Pyhyytensä painoa
Harteillaan
Talven leutoa
Huomisen huolia
Tikan taonnassa
Hitaiden päivien kulku
Synkkien kuusistojen varjossa
Häivähdyksiä olennoista
Kauan täällä vaeltaneista
Taottiin kirjokansi
Taottiin kauan sitten
Taottiin kirjavaksi
Taottiin loistavaksi
Taottiin kullasta aurinko
Taottiin hopeasta pilvet
Taottiin raudasta myrskyt
Petäjässä
Mesikämmenen kallo
Yliselle tavoittelee
Elämälle vihelteleepi
Tuulella kuiskaileepi
Linnavuoren laella
Soturi kauas katsoo
Katsoo kohti itää
Katsoo soihtujen ketjua
Kuuleepi sotarummun kumua
Naakan silmissä
On ihmisen katse.
*