Etruskit

Ajan juoksussa
Pronssiin valettujen hahmojen kasvoissa
Ihmisyyden heijastuksia
Kauan sitten kadonneiden sanojen
Kaikuja kivisistä seinistä

Mikä muuttuu 
Kasvojen takana?
Pääkallon hymyssä
Ajan päättymisen lahja

Kantavat rumpujen lyönnit
Sydämen tahtiin
Vuorilta pelloille
Pelloilta synkkien kuusien alle

Lausu sanasi
Etäiselle kuvajaiselle
Hänen kävellessään 
Polkujesi viertä

Hopeaan kiedottujen kääröjen sisällä
Etruskien haudat

Anna 
Tumman veden viedä.

* 

Haikuja

 Auringon kuumuudessa

Tuulen viileydessä

Hitaiden aikojen virran humina

Mäntyjen latvojen huojunnassa

Pitkien päivien paino 

Unettomien öiden unissa

Valvottujen päivien teot

Haikeuden haamujen huhuilut 

Raskasmielisen miehen sielussa

Naakkojen silmien katseissa

Ihmisyyden viisaus

Vanhojen laulujen sanoista

Kyynelten lauluun 

Vihreän meren äärellä 

Löylyjen lyömänä

Rumpujen kumussa

Kokon valossa

Esi-isäin kaiut

Polkujamme kulkee

Kukin yksin 

Huutojamme tuuleen

Ajan ja avaruuden virtaan

Missä valo vaeltaa

Ja menneisyys palaa varjoihin 

Hahmojen seassa

Kasvojen rivit 

Siveltimen vedot

Lakeuksilta 

Auringonkukkien mailta

Tumman lammen rauta

Takojansa lumoaa

Ruosteisen veden taika

Itäisten sanojen helinässä

Kallioiden äänellä 

Puhuvat seidat.

*

Aseveli

 Kävelen 

Muistojen kujia

Aikoja 

Kauan sitten haihtuneita

Kuvia 

Ajan kuluttamia

Taotaan 

Vaikeuksien alla

Ketjut

Verta vahvemmat

Ajan virta 

Kohinassa 

Sanojen kaukaisuus

Valoja vahvempi 

On ystävyys.

*

Värinä

 Tyynen veden hiljaisuus

Udussa kulkevia hahmoja

Auringon säteiden seittejä 

Mihin elämä vei

Kallioiden alla

Mihin antoi 

Peilien heijastukset?

Iiristen välissä

Laaksojen ketjut

Vuorenhuippujen kohoamiset 

Mariaanien hauta

Kuun pinnalta

Värähtelee 

Maailmankaikkeus

Seittejä pitkin kulkee

Tieto ajasta 

Kellotaajuuden lomittuessa

Kosketuksessa

Rikkinäinen mosaiikki 

Tuijottaa katosta

Elämän ikuisia kysymyksiä

Samoja, vaikeita vastauksia

Kuolema muistuttaa 

Sydämen tärkeydestä.

*

Syöpä

 Lauletaan 

Viimeisten laulujen sinfoniaa

Tanssitaan 

Hitaiden tähtien tahtia

Elämän kivisillä poluilla

Kuolema seuralaisena 

Ensimmäisistä hengenvedoista

Hautakiven alla

Hän, jota ei ollut

Elämän väsymys 

Painaa käyrien hartioiden kaarta

Usvan seassa 

Varjojen maailma

Kyynelten suolaisuudessa

Katkeruuden maku

Yrittämisen jälkeen 

Vain tuhkan musta väri

Haudatkaa 

Kohti juhannusta katsomaan.

*

Helmikuu

 Kevättalvisessa auringossa

Lupaus lämmöstä

Hyytävän tuulen keskellä

Neuroverkkojen tuska

Verkkokalvojen kankaalla

Kyynelten maussa

Katkuruuden suloinen suola

Kehon kuolevaisuus

Sankaripatsaiden rinnalla

Kullan hymy hampaissa

Tuskan sijalla

Tuijotan Otavaa

Aikaa koskaan palaavaa

Pohjoisen tuulia 

Etelän mailla

Tänään täällä 

Huomenna muualla.

*

Linnavuori

 Jäisen härmän seassa

Muisto menneestä kesästä

Syvällä graniitin sisässä

Auringon lämmön hiven

Pakkasen raapiessa kasvoja

Kantaa pihlaja

Pyhyytensä painoa

Harteillaan

Talven leutoa

Huomisen huolia

Tikan taonnassa 

Hitaiden päivien kulku

Synkkien kuusistojen varjossa

Häivähdyksiä olennoista

Kauan täällä vaeltaneista

Taottiin kirjokansi 

Taottiin kauan sitten

Taottiin kirjavaksi

Taottiin loistavaksi

Taottiin kullasta aurinko 

Taottiin hopeasta pilvet 

Taottiin raudasta myrskyt

Petäjässä

Mesikämmenen kallo 

Yliselle tavoittelee 

Elämälle vihelteleepi

Tuulella kuiskaileepi 

Linnavuoren laella

Soturi kauas katsoo

Katsoo kohti itää 

Katsoo soihtujen ketjua

Kuuleepi sotarummun kumua

Naakan silmissä

On ihmisen katse.

*