Tyynen veden hiljaisuus
Udussa kulkevia hahmoja
Auringon säteiden seittejä
Mihin elämä vei
Kallioiden alla
Mihin antoi
Peilien heijastukset?
Iiristen välissä
Laaksojen ketjut
Vuorenhuippujen kohoamiset
Mariaanien hauta
Kuun pinnalta
Värähtelee
Maailmankaikkeus
Seittejä pitkin kulkee
Tieto ajasta
Kellotaajuuden lomittuessa
Kosketuksessa
Rikkinäinen mosaiikki
Tuijottaa katosta
Elämän ikuisia kysymyksiä
Samoja, vaikeita vastauksia
Kuolema muistuttaa
Sydämen tärkeydestä.
*
Lauletaan
Viimeisten laulujen sinfoniaa
Tanssitaan
Hitaiden tähtien tahtia
Elämän kivisillä poluilla
Kuolema seuralaisena
Ensimmäisistä hengenvedoista
Hautakiven alla
Hän, jota ei ollut
Elämän väsymys
Painaa käyrien hartioiden kaarta
Usvan seassa
Varjojen maailma
Kyynelten suolaisuudessa
Katkeruuden maku
Yrittämisen jälkeen
Vain tuhkan musta väri
Haudatkaa
Kohti juhannusta katsomaan.
*
Kevättalvisessa auringossa
Lupaus lämmöstä
Hyytävän tuulen keskellä
Neuroverkkojen tuska
Verkkokalvojen kankaalla
Kyynelten maussa
Katkuruuden suloinen suola
Kehon kuolevaisuus
Sankaripatsaiden rinnalla
Kullan hymy hampaissa
Tuskan sijalla
Tuijotan Otavaa
Aikaa koskaan palaavaa
Pohjoisen tuulia
Etelän mailla
Tänään täällä
Huomenna muualla.
*
Jäisen härmän seassa
Muisto menneestä kesästä
Syvällä graniitin sisässä
Auringon lämmön hiven
Pakkasen raapiessa kasvoja
Kantaa pihlaja
Pyhyytensä painoa
Harteillaan
Talven leutoa
Huomisen huolia
Tikan taonnassa
Hitaiden päivien kulku
Synkkien kuusistojen varjossa
Häivähdyksiä olennoista
Kauan täällä vaeltaneista
Taottiin kirjokansi
Taottiin kauan sitten
Taottiin kirjavaksi
Taottiin loistavaksi
Taottiin kullasta aurinko
Taottiin hopeasta pilvet
Taottiin raudasta myrskyt
Petäjässä
Mesikämmenen kallo
Yliselle tavoittelee
Elämälle vihelteleepi
Tuulella kuiskaileepi
Linnavuoren laella
Soturi kauas katsoo
Katsoo kohti itää
Katsoo soihtujen ketjua
Kuuleepi sotarummun kumua
Naakan silmissä
On ihmisen katse.
*
Pimeän marraskuun tähtien alla
Kaukaisten maailmojen tenho
Niiden vilkutellessa
Menneisyyden valoja
Sudenpojan rinnassa
Melankolian hiilenmuren
Elämän mahdin edessä
Sen musertavan voiman alla
Katoavan ajan perhosten tanssi
Katseessaan
Tummien korpien kaiku
Äänessään
Tunturien sävel
Ei ole
Annettu puntaria
Jolla sydämiä punnitaan
Jolla sieluja tuomitaan
Vain katseensa
Joka näkee pidemmälle
Syvemmälle
Maankuoren alle
Tuonelan virtojen ylitse
Otavan takana
Pohjantähden alla
On verensä perintö
On sukupolvien kaiku
Sydämenlyöntiesi määrä
On aina sama.
*
Hiljaisuudessa
Lausutaan
Painavimmat sanat
Pimeydessä
Nähdään
Kirkkaimpien valojen loiste
Tähtien tuikkeessa
Menneiden muistojen kyyneleet
Ajasta, joka koskaan ei palaa
Tummana varjona
Seuraa haamujen vana
Häilähdys silmänurkassa
Mihin jää tulesi
Hiipuu kipinäsi
Pakkasen tuulessa?
Väsyneenä kulkemaan
Painaa pään jäkälään
Korven kätköön lepäämään
Vain korpin huutojen kaiku
Jää muistona
Luovuttaneesta
Ajalle
On pitkä matka.
*
Syksyn sateessa
Menneisyyden kuvien varjot
Tuulessa
Kaivettujen hautojen tuoksu
Mihin kuolema meitä kuljettaa
Kaiverrettujen kivien polulla?
Tulen liekissä
Eellusmiehen kuvajainen
Puukonterässä
Veriurien jäljet
Takoraudassa
Ilmarisen kädenjälki
Muistona
Suolammen syvyydestä
Seitojen äärellä
Kallioihmisten kuiskauksia
Tarinoita kiven sisältä
Kivikasojen äärellä
Esi-isäin katseita
Kohti nousevaa aurinkoa
Kivisten kammioiden varjossa
Ristikkäiden puiden painossa
Unohdettujen loitsujen äänet
Pihlajien havinassa
Katajaisen kansan ydin
Kerran sanoi palaavansa
Hauenleuka mukanaan.
*
