Слава Україні!

Valkoinen tuonenkurki
Avarien maiden äärellä
Elämästä, kuolemasta kamppailee
Karhun syleilyssä henkensä edestä

Vapaa Ukraina
Jaksa, jaksa vielä
Me kuulemme huutosi
Me tiedämme tuskasi
Vapautesi tähden
Kunniasi tähden
Jaksa vielä

Sinulta on riistetty sydämesi
Sydänveresi maahan vuotaa
Viljapeltoja kastelee
Kolmipiikkistä atrainta kantaa
Poikaisi parhain
Väärän valan vannojille
Koittakoon kuolon tuoni

Vapaa Ukraina
Kunniakas Ukraina
Kanna lippusi aamunkoittoon
Vaikka on pimein hetki.

Katinkulta

Sumu jään päällä
Kullan kimallus
Pakkasen purressa
Houkutteleva
Kuin maahisen lupaus

Jumalaa ei ole nähty maan päällä
Kuolema joka hetki vaeltaa
Vastaan tulee,
Nyökkää
Jokaisen nimeltä tietää
Ohittaa,
Vuoro jonkun toisen on

Katinkullan perään
Verta vuodatetaan
Haluamme mitä emme saavuttaa voi
Koska jumalat ovat kuolleet

Jotkut haluavat vain
Nähdä maailman palavan
Lämmittämään
Kosmisen tyhjyyden kylmyyttä

Aurinko on vanha mies.

Black Riders

When the world is burning
Under the rain of fire
You have to dance
Dance, my friend
Black riders are coming

Give me my knife
My loyal hound
It's a saviour in the name of steel
When everything's bound

Black is blood
Black are the eyes of humankind
Praying for the fire
Like streams of soldier ants
Destroying all in their way

When the world is burning
Under the rain of fire
You have to dance
Dance, my friend
Black riders are coming

White roses shall grow
Under the black sun.

Äitini maa

Äitini maa
Vanha ja väsynyt
Lapset itkevät kaduilla
Leipäjonojen äärillä
Räntäsateen keskellä
Kuraa ja eripuraa
Surua sydämessä

Äitini maa
Etkö näe
Poikasi sinua rakastaa
Poikasi poloinen
Äitini maa
Ehkä vielä kerran nähdä saan
Kukoistukses
Kun hyvä kaikille lankeaa
Ja malja sulle kohotetaan

Äitini maa.

Baudelaire

Kaiken mahdottomuus
Kosmisen tyhjyyden keskellä
Pahuuden kauneus
Kun se pehmeänä sisällä kiehnää

Humalassa
Onnesta, rakkaudesta
Viinasta, huumeista
Miten vain tahtoo
Kunhan humalassa
Poissa
Todellisuuden raakuudesta

Miljoonan haavoittuneen soturin huuto
Syvän veden voima
Tumman meren hautojen
Maan rummun lyönti
Kaikkeuden hiljainen humina

Logiikan kylmyys
Suoruus, ehdottomuus
Tunteiden hämäryyden rinnalla
Lihan ja veren heikkous
Hermojen erehtyvyys
Luonnon mahti
Kaikkivoipainen suuruus
Ihmisapinan rinnalla

Maahan murentuu
Kiven ja laastin liitto
Teräksen mahti
Sateen mukana ruostuu
Unelmien korkeus
Ne maasta erottaa
Kaikesta eristää
Kullan kylmyys
Lämmön varastaa
Halaajansa hengiltä jäätää

Hitaan ajan keskellä
Kellotaajuuden värähtelyssä
Olemme päästäisiä.

Miekantakoja

Taon, taon
Terää kalvan
Hiiliteräksen ketjuja oion

Kahden valtiaan alla
Kuun ja Auringon
Karjun perään sen
Mitä koskaan en voi saavuttaa
Vain kadottaa
Suolammen tummaan vetehen
Veren ruostuttamaan rautaan

Soturi, missä olet?
Sinä monta kertaa kaatunut
Missä on tuhkasi
Versomaan tulevia voittoja?
Noitarummun kumina sumun takaa
Kaukana kotoasi
Kaukana tulen ja jään maasta

Tumman ratsastajan varjo liikkuu
Soihtujen ympärillä
Hän odottaa
Odottaa taas kerran säiläänsä iskemään
Soturi, sinua kohtaamaan

Kotkan täytyy kuolla
Palaa ahjon kuumuudessa
Tulisessa pätsissä
Tappaa heikkoutensa

Tietää tumma ratsastaja
Vielä kerran kohtaa
Soturin maasta jään ja tulen
Vielä kerran
Alla kahden valtiaan
Kuun ja Auringon.

Isänmaa

Havumetsien keskellä
Ei yhtä alkua,
Ei yhtä loppua
Ei yhtä kieltä
Ei yhtä mieltä
Kohtalon oudoissa virroissa
Silti
Ei ole ihmistä ilman äitiä,
Ilman isänmaata
Maailman parasta
Luoja, varjele sitä
Sydämellä ja sielulla!