Näytetään tekstit, joissa on tunniste miekka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste miekka. Näytä kaikki tekstit

tiistai 13. elokuuta 2024

Kaakkurin laulu

 

Kuolema kuljettaa

Miekkaansa elämän tahkolla

Hioo rosoiseksi 

Terän jonka langettaa

Hiipuvan valon äärellä

Heijastusten maailma vilkuttaa 


Linnan seinien sisällä kaikuu 

Menneiden elämien kaiut

Kiven matka hiekaksi

Ikuisuuden määrättömyys

Lausumattomien sanojen kaipaus


Saviseen maahan 

Haudattuna Reininmaan verenperintö

Jääkauden jälkeiseen multaan

Kauas pohjolaan

Sammaloituneiden ristien alla

Sinisen veren salaisuudet


Viimeisten pääskyjen mukana

Katoaa kesän lämpö 

Syksyn viileyden edeltä


Huominen on menneidensä orja

Maa on syntinen laulunsa

Hulluuden äärelle 

On kaivettu totuuden hauta

Hyvien aikomusten polulle

On naulattu kultaharkkojen ristejä

Hopealangoista on kudottu

Narrien naamioiden kyyneleet


Maailmanratas huojuu

Aikansa tahtiin 

Tanssivat tulet taivaalla

Aurinkotuulen mukana

Tappavan kauneuden lailla

Kuin sudenkorennot ruskossa


Tunturilammen äärellä 

Vain kaakkurin laulu.

*

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Miekantakoja

Taon, taon
Terää kalvan
Hiiliteräksen ketjuja oion

Kahden valtiaan alla
Kuun ja Auringon
Karjun perään sen
Mitä koskaan en voi saavuttaa
Vain kadottaa
Suolammen tummaan vetehen
Veren ruostuttamaan rautaan

Soturi, missä olet?
Sinä monta kertaa kaatunut
Missä on tuhkasi
Versomaan tulevia voittoja?
Noitarummun kumina sumun takaa
Kaukana kotoasi
Kaukana tulen ja jään maasta

Tumman ratsastajan varjo liikkuu
Soihtujen ympärillä
Hän odottaa
Odottaa taas kerran säiläänsä iskemään
Soturi, sinua kohtaamaan

Kotkan täytyy kuolla
Palaa ahjon kuumuudessa
Tulisessa pätsissä
Tappaa heikkoutensa

Tietää tumma ratsastaja
Vielä kerran kohtaa
Soturin maasta jään ja tulen
Vielä kerran
Alla kahden valtiaan
Kuun ja Auringon.