Suden laulu

 

Mis on suden luonto

Kalevalanpojan kutsu

Kurjen laulu suolla

Sumun seassa jolkottaa

Laumaa etsii, ulvoo

Kun kuu taivasta hallitsee

Kahtalainen on maailmansa

Kuun ja Auringon loistaessa

Tumman suolammen heijastuksissa

Maahisten kullan tenho

Suoraudan taonnan hehkussa

Kuiskailevat menneiden päivien haamut

Puukonterän uurteissa

Verenperinnön kahleiden helinä

Eellusmiesten kävellessä vastaan

Etiäisten lentäessä linnun lailla

Mikä on tämän maailman raja?

Manalan rajalta

Vain yhdet jäljet

Ja kaukainen suden laulu.

*

Kaakkurin laulu

 

Kuolema kuljettaa

Miekkaansa elämän tahkolla

Hioo rosoiseksi 

Terän jonka langettaa

Hiipuvan valon äärellä

Heijastusten maailma vilkuttaa 

Linnan seinien sisällä kaikuu 

Menneiden elämien kaiut

Kiven matka hiekaksi

Ikuisuuden määrättömyys

Lausumattomien sanojen kaipaus

Saviseen maahan 

Haudattuna Reininmaan verenperintö

Jääkauden jälkeiseen multaan

Kauas pohjolaan

Sammaloituneiden ristien alla

Sinisen veren salaisuudet

Viimeisten pääskyjen mukana

Katoaa kesän lämpö 

Syksyn viileyden edeltä

Huominen on menneidensä orja

Maa on syntinen laulunsa

Hulluuden äärelle 

On kaivettu totuuden hauta

Hyvien aikomusten polulle

On naulattu kultaharkkojen ristejä

Hopealangoista on kudottu

Narrien naamioiden kyyneleet

Maailmanratas huojuu

Aikansa tahtiin 

Tanssivat tulet taivaalla

Aurinkotuulen mukana

Tappavan kauneuden lailla

Kuin sudenkorennot ruskossa

Tunturilammen äärellä 

Vain kaakkurin laulu.

*