Vanalinn

 Mukulakivien kopina
Puheen hiljainen humina
Mausteiden tuoksujen tenho
Kauppiaiden tiskien äärellä

Hansan haamujen jäljillä
Toompean vierellä
Nevskin katedraalin ylhäisyys
Tuomiokirkkoa kilvoittelee

Kohtuotsalta katsoo
Mennyt ja nykyisyys
Muistoja sateisen pääsiäisen
Katselen ohi näkymättömien kyynelten

Elämä kulkee rataansa
Kuin Vanalinnan kujien verkko
Venäläisen balettikoulun juurella
On tukahdutettujen huutojen laulu

Pääskysten laulussa
On vapauden kutsu.

*

Syksy

 Pimeys nousee maasta

Kaduille kaupungin

Kuolevaa kesää katson

Sen katsoessa silmiini 

Näen käden harteillaan

Nyt on aika

Katson sinne

Minne muut eivät näe

Katson rautaporttien taakse

Tähtisumun sekaan

Jossa valo kantaa muistoja

Ikuisuuteen

Kuihtuva kehoni 

Ylikuumentuneet hermoni 

Palavat synapsini 

Unet, joiden äärestä todellisuus

Tuntuu tyhjältä

Unelmien huume 

Toivon kauniit kasvot

Sisältävät pääkallon 

Kuulen naisen naurun 

Läpi ikuisen itkun 

Kuulen koiran ulvonnan

Suden luontoni 

Levoton sieluni 

Siihen täysikuulla vastata haluaa

Laumani 

Katosi ajat sitten

Tuonne, jonne kellään ei avainta

Eikä kulkemista kuin kerran

Ihmisten maailma

Käsittämätön kaaos

Julmuuden julma huvi

Käytävien koruton kaiku

Sadismin loputon nauru

Narsistin peilaavassa hymyssä

Täysikuu 

Pohjantähti

Ne nimeäni kutsuvat 

Siskoni äänellä

Vereni 

Kylmä vereni 

Rytmitön sydämeni 

Vammaiset aivoni

Syksyllä 

Vanha kuolee uuden tieltä.

*

Neljäs kuudetta

 Kolmasosa vuosisata
Elämän hiomakivien välissä
Aamulla
Kilometrien särky luissa
Sydämen rytmin pieni koputus
Muistutus
Sukuni synneistä

Iltaisin mietin
Tyhjyyden olemusta
Kun kerran viimeisen
Joskus suljen silmäni
Koskaan en enää kuule
Kissan kehräystä sylissäni
Näe
Pääskysten leikkiä taivaalla
Kaikki tieto
Vain turhaa tuhkaa

Katoavaista on mainen kunnia
Halaamme kultaa
Mutta kulta on ikuinen
Päästäisen rinnalla

Haistan koivun
Kuulen kirjosiepon laulun
Puoli valtakuntaa tarjolla
Ei kuninkaantekijää
Vain keskiarvon mukaista

Ilossa surua
Surussa iloa
Ikuinen yksinäisyys
Jääkukkien tuntureilla

Rautaportin taakse menneet
Nimeäni kuiskivat
Pimeän huoneen hiljaisuudessa
Eellusmiehet
Tukkaani silittävät
Vuosisatojen tuska
Tiivistyneenä aurinkotuulen mukana

Hymyilevän naisen kasvoilla
Pääkallon terävät kulmat

Karhun kallo petäjässä
On meidän tulevaisuutemme.

*

Pääskyjen hauta

Punainen taivaanranta
Kun pääskyt leikkivät kesän riemua
Kyynelsilmin katson
Valontuojia,
Menneisyyden muistoja

Oi missä olette
Lapsuuteni päivät
Missä olette
Huolettoman ilon päivät
Kun kuolema jo sydäntäni raapii

Katoaa aika
Katoaa ajan hetki
Niin nopeasti
Vain hermopäätteisiin
Jää haaluva muisto
Kaukainen, etäinen

Kuinka kaipaankaan
Menneisyyden kuolemattomuutta
Iloa ilman synkkyyttä
Kun kuolema sydäntäni raapii
Kun pilvi ukkosmyrskyä tietää

Pääskysten mukana
Meidät kaikki haudataan.