Traumojen hinta

 Kuuntelen

Tyhjyyden ääntä

Tekojeni kaiut

Traumojen aaltojen osuessa

Elämäni virran rantoihin

Rautaemon kasvattamalle

Epäilyksen siemen

Heijastettuna valkokankaalle

Sanojen painojen kuuntelu

Pääkallo kasvojen takaa

Hymyilee ikuista hymyään

Menetin hänet

Koska en osannut luottaa

Että vakautta on olemassa

Että puukonterä selässä

Ei ole normaaliuden mitta

He sanoivat minulle

Kuolevansa

Ellen tee kuten halutaan

Lähtevänsä

Ellen muutu

Rakastavansa

Mutta vain itseään

Lapsen pelko 

Edelleen

Sisimmässäni

Pelko pimeydestä

Yksin

Sieluni mosaiikin sirpaleet 

Repivät edelleen haavoja.

*

Graniitin juurella

 Toiveidemme
Lämpimät muistot
Kylmän aamun edessä
Arjen koleassa valossa

Aika ajaa ohitsemme
Pohtiessamme elämän syvyyttä
Mutta vain olemassaolon vaiva
On taakkamme määrä

Katson polkuja
Jo kauan sitten kuljettuja
Vain itsemme on polkumme
Jokaisella omamme

Tähtien valo
Lähettää vastauksen
Aikakoneen lailla
Me huudamme tyhjyyteen
Viimeisen huutomme
Sinisen pallomme pinnalla

Avaruudella on loppunsa
Entropian lain nojalla
Hitautemme laulaa laulunsa
Kun tietoisuus loppuu
Ja tanssitamme alkeishiukkasia

Sinä joka maalasit
Haukkavuoren kylkeen
Tulevaisuutesi
Suven helliessä
Kanoottisi laitoja
Mitä näit auringon säteissä?
Kenet tunsit sydämessäsi?
Kenelle kirjoitit viestin
Graniitin laitaan?

Valkoinen kohina
Puhuu sisimpäsi äänellä
Rauhoittavia sanoja
Tulkittavia lauseita
Naakan lennossa
Näemme maailman lopun
Sen sinisissä silmissä välähdyksiä
Jostain, mitä haluamme kieltää

Kumarramme samoja seitoja
Mikä muuttuu
Sanojemme takana?
Mikä muuttuu
Tunteidemme myrskyssä?
Rakkauden keveydessä?
Surun sumussa?
Pelon painossa?

Painan kämmeneni
Punaisella maalatun
Graniitin laitaan
Hymyilen
Nuoren miehen hymyä

Katselen
Kämmentä hohkavassa kivessä
Jään sitä hipoessa
Hymyilen
Vanhan miehen silmillä
Tiedän, kenelle

Ikuisuuteen
Ei ole oikotietä.
*

Neljäs kuudetta

 Kolmasosa vuosisata
Elämän hiomakivien välissä
Aamulla
Kilometrien särky luissa
Sydämen rytmin pieni koputus
Muistutus
Sukuni synneistä

Iltaisin mietin
Tyhjyyden olemusta
Kun kerran viimeisen
Joskus suljen silmäni
Koskaan en enää kuule
Kissan kehräystä sylissäni
Näe
Pääskysten leikkiä taivaalla
Kaikki tieto
Vain turhaa tuhkaa

Katoavaista on mainen kunnia
Halaamme kultaa
Mutta kulta on ikuinen
Päästäisen rinnalla

Haistan koivun
Kuulen kirjosiepon laulun
Puoli valtakuntaa tarjolla
Ei kuninkaantekijää
Vain keskiarvon mukaista

Ilossa surua
Surussa iloa
Ikuinen yksinäisyys
Jääkukkien tuntureilla

Rautaportin taakse menneet
Nimeäni kuiskivat
Pimeän huoneen hiljaisuudessa
Eellusmiehet
Tukkaani silittävät
Vuosisatojen tuska
Tiivistyneenä aurinkotuulen mukana

Hymyilevän naisen kasvoilla
Pääkallon terävät kulmat

Karhun kallo petäjässä
On meidän tulevaisuutemme.

*