Maan poveen lasketaan
Se mikä kerran lunastettiin
Sumuun ja pimeyteen kuljetaan
Mukanaan mikä aina pidettiin
Jää hyvästi veljeni,
Graniittiin kaiverrettu
En rukoile, en sitä ainoaa
Vain Kuolemaa
Ainoaa ymmärtäjää
Jää hyvästi veljeni,
Graniittiin kaiverrettu.
Istun vanhalla, resuisella patjalla. Heval Giap, Saddam Husseinin näköinen ryhmänjohtajamme, nostaa hienoa teekuppia huulilleen. Hän on löytänyt sen talon astiastosta. Kupista on tullut hänelle lähes tavaramerkki. Ulkoa kantautuu amerikkalaisten pommituskampanja Daeshin asemia vastaan. Heval Zagreb, kenraalimme, nojaa seinään ja juo hiljaa peltimukista. Rauhallinen ja lempeä mies vaikuttaa äkkinäisen silmiin kaikelta muulta kuin johtajalta. Varsinkin verrattuna kaiken aikaa leikkiä laskevaan Giapiin. Mutta Zagrebin ei tarvitse kuin antaa neuvo, niin sitä totellaan empimättä kuin käskyä.
Reiän toiseen taloon johtavan, tuoleista ja pöydistä kasattuun "käytävän", peittävä verho heilahtaa. Sisälle kompuroi minulle ennestään tuntematon tyyppi. Hänen kantamansa pitkä SVD-tarkkuuskivääri tarrautuu kiinni verhoon ja hänen täytyy repiä sitä pois.
Giap tervehtii tulokasta tapansa mukaan iloisesti. Zagreb nostaa teemukia tervehdykseksi. Hän on ilmeisesti ryhmän vanha tuttu.
Katselen tulokasta uteliaana. Hän on pitkä, hieman kumaraselkäinen. Kurdi hän ei ole, vaikka päivettynyt onkin. Tummat kulmat ja parta voisivat mennä täydestä, mutta jäänsiniset silmät paljastavat hänet länsimaiseksi taistelijaksi.
- Gurg, et olekaan tavannut roomalaistamme, Giap tohottaa vieraalle ja nauraa omalle ilmaisulleen. - Frances, tässä on Gurg, Daeshin kuolemanenkeli!
Vieraan siniset silmät kääntyvät Giapista minun puoleeni. Hänellä on pieni, vino hymy. Kädenpuristus meinaa murskata kämmeneni.
Gurg tarkoittaa kurdiksi sutta. Vieras viipyy luonamme tunteroisen, ennen kuin lähtee taas omille teilleen. Kyselen Giapilta, mitä miehiä tämä Gurg mahtaa oikein olla.
Giap selittää Gurgin olevan valittu mies, tarkka-ampuja. Hän valvoo etulinjaa päivisin muiden tarkka-ampujien kanssa. Hän tulee jostain kaukaa pohjoisesta, Suomesta.
Giapin selitys on rönsyilevää, mutta hän maalaa kuvan varsin eksentrisestä kaverista. Gurg kuuluu ja eräällä tavalla ei kuulu ryhmäämme - Giapin mukaan hänet on "adoptoitu" meille. Kerran Gurg oli tuonut mukanaan säkillisen muonaa ja patruunoita. Ryhmäläiset olivat innoissaan alkaneet avata niitä, kunnes joku oli huomannut osaan laatikoista teipatun Daeshin tunnukset. Gurg oli hymyillyt ja todennut Daeshin miesten olleen anteliaalla tuulella.
Enempää kysymyksiä pakettien alkuperästä ei oltu esitetty.
Giap kertoo Gurgin olevan varsin omapäinen, ja tahtojen taistelu Zagrebin ja Gurgin välillä on jatkuvaa. Siinä, missä Zagreb huolehtii laumastaan, Gurg tulee ja menee mielensä mukaan. Joskus hän saattaa olla viikkoja poissa, sitten pyöriä viikon ryhmän luona, ennen kuin katoaa taas.
Gurgin tullessa parin päivän päästä uudelleen vieraisille kysyn häneltä, kuinka monta tappoa hänellä on tilillään.
Gurg hymyilee vinosti ja tuijottaa eteensä. Muutaman sekunnin hiljaisuuden jälkeen hän vastaa:
- Vähemmän kuin Simo Häyhällä.
Muuta hän ei suostu kertomaan.
Giap purskahtaa nauruun ja sanoo Gurgin olevan kolmen parhaan joukossa YPG:n tarkka-ampujista. Gurg syyttää Giapia liioittelusta.
Ruuan jälkeen jutustelu jatkuu pakollisen teen äärellä. Gurg juttelee sivummalla Zagrebin kanssa. He eivät varsinaisesti puhu salaa, mutta kuitenkin mataloitetuin äänin, ehkä ollakseen häiritsemättä hevalien puheenporinaa. Gurg kertoo, että Daesh on käyttänyt järeitä, 12,7 mm ja 14,5 mm tarkkuuskiväärejä alueella. Niiden avulla Daeshin tarkka-ampujat voivat ampua meidän tavallisten kivääriemme ulottumattomista. Gurg sanoo jo pyytäneensä huoltojoukoilta joko 20 mm tai 23 mm kivääriä ja luvanneensa toimittaa piirustuksetkin tarvittaessa. YPG pystyy valmistamaan ja korjaamaan aseita pienessä mittakaavassa. Gurg selittää noin ison kaliiberin tarpeelliseksi räjähtävien kranaattien ampumiseksi. Näin ei tarvitse osua millin tarkasti, vaan sopivalle alueelle.
Gurg lähtee taas aamun koittaessa. Hän ja muut tarkka-ampujat ovat saalistajia päivällä, me yöllä.
---
Ruutikaasu kerääntyy pieneen kopperoomme. PKM nakuttaa Yobin käsissä. Hylsyjä pyörii jaloissa, niitä potkitaan nurkkiin. Daeshin taistelijoita syöksyy kohti. Kalashnikovini on tulikuuma.
Zagreb ilmestyy äkkiä viereeni.
- Mene Gurgin luo! Hän on kolmosrakennuksen katolla! Käske häntä ampukaan Deshka!
Daeshien asemassa on DShK, lempinimeltään Deshka. Se on järeä konekivääri, joka läpäisee tiiliseiniä. Ase on liian kaukana ja huonossa kulmassa, emme pysty vaikuttamaan siihen täältä.
Löydän Gurgin makaamasta katolla, hiekkasäkki etutukin alla. Kuultuaan huutoni hän ryömii luokseni ja juoksemme sokkeloja pitkin sopivalle katolle. Gurg ryömii tottuneesti ja nopeasti ampuma-asemaan. Hän viittaa kädellä minua ryömimään perässä.
- Arvasin, että sillä reiällä oli joku tarkoitus... Deshka, maja lubja, ti ne budu skago, hän mutisee.
Liekki- ja pölypallo merkkaavat konekiväärin sijainnin. Gurg hiljenee, kuluu sekunteja. Sitten hän nytkähtää, hylsy lennähtää korkealle. En näe kahdeksansadan metrin päähän, mutta konekivääri jatkaa ampumista. Toinen laukaus. Deshka haukkuu. Kolmas laukaus. Raskas konekivääri on hiljaa. Lasken kymmeneen, sitten toiseen, kolmanteen.... Konekivääri aloittaa uudelleen, SVD nytkähtää. Taas hiljaisuus. Konekivääri aloittaa kolmannen kerran, Gurg ampuu. Konekivääri on hiljaa. Lasken sekunteja. Viidenkymmenen kohdalla sekoan laskuissani ja lopetan. Gurg ryömii luokseni.
- Taisi Daeshilta loppua ampumisinto, hän sanoo valkoisilla hampailla leveästi hymyillen.
"Sokeiden maailmassa yksisilmäinen on kuningas."
*
Miekkaan vyötän elämäni
Kalpaan kahlehdin eloni
Kaukomaille kulkenempi
Peninkulmia mittailen
Päärin tyttärelle annoin
Sydämeni polvillani
Verilleni ainootani
Mustan verejen vuojatin
Rengaspaita helkähtellee
Sotisopa soitteleepi
Lippua kaiholla kannan
Värejä vieraiden maiden
Keisarin hovia vahdin
Kirveellä merkkiä miehen
Kirvesmiehen toisenlaisen
Joukossa pohojanmiesten
Hurmehella ruotsien
Kilvet kastellaan aamuisin
Janitsaarien huutojen
Kuulen takana muurien
Saappaat viimeisen keisarin
Purppuralla punattuja
Iltaruskolla siunatut
Lapikkaat päämiehen nuoren
Kerran kaatuva on valli
Mureneva muurit paksut
Luki loitsunsa shamaani
Tietäjä iänikuinen
Silmätön kauasnäkevä
Niin kaatuvat valtakunnat
Katoavat kultasalit
Ajan virtaan hukkunevat
Niin huuhtoo tuuli luitansa
Kalmoja vire viiltänee
Aavoilla saloilla noilla
Merien monen rannalla.
Minä istuin aukion päähän
Jäin ihmettä katselemaan
Joukko kuin yhdestä puusta tehty
yllytti tunnelmaansa
Minä ihailin villiä voimaa
Minä nöyristä lapsista nöyrin
Ja kun puhuja lähetti sankarit matkaan
Jäin tulevaa odottamaan
Minä olin kommarin poika
Lähes sankari siis itsekin
Vielä nousisin korkeammalle kuin muut
Vielä isäänikin paremmin
Minä nukahdin aukion päähän
Unen kivihiilen katkuisen näin
Minä näin työläisen hurjapäisen ja varman
Syöksyvän ylöspäin
Ylöspäin läpi lasikaton paksun
Kohti maailman historiaa
Hänen käsissään kiilsi ihmisten kulta
Kun hän irtosi otteesta maan
Minä olin kommarin poika
Lähes sankari siis itsekin
Vielä nousisin korkeammalle kuin muut
Vielä isäänikin paremmin
Vallan salien aavoilla tuulee
Niinkuin ulapalla Siperian
Ja vallan tien päässä on taivaassa reikä
Ovi miltei mahdottomaan
Minä olin kommarin poika
Lähes sankari siis itsekin
Vielä nousisin korkeammalle kuin muut
Vielä isäänikin paremmin
Painuu ilta, nousee pimeys
Tuonen enkelien varjot
Taas kulkevat
Vievät ystävän pois
Vain yhtä viedä eivät voi
Muistoja noista päivistä
Hermoverkkoihin painuneista
Ennen kuin kylmä maa muakin kutsuu
Jää hyvästi, ystävä
Jää aina sydämeeni.
Wind bends the flag
Now only a terrific rag
We stand still, snow hits hard
It covers every man's beard
We stand and wait
For Gustavus Adolphus!
They came one day
Came and took us away
"For King and country
Shall ya'll fight and die!"
Staff they spared not
To tie us like a knot
Knee to knee to ride
None gone on this road
Will board the boat
To North
Others march for pay
We for duty or else sway
Bright are their colours
Elegant in their manners
We are fighters
On shaggy horses
And birchbark baldricks
"Cut 'em down!", mercenaries yell
"Hugga in, mina söner" king prays
"Hakkaa päälle, perkele!" we cry
No one will go home
Parents shall not see their son
Rest we will in foreign land
And our deeds in song be sang.
Pimeydestä
Nousee mennyt
Elävänä
Kuolleiden joukosta
Kosketan,
Se haihtuu pimeyteen
Yhtäkkiä näen ajan
Sen hiljaiset kaaret
Sen valtavan koon
Kuulen,
Sen hiljaisen kuminan
Halki avaruuden tyhjyyden
Näen sen hiovan
Ihmisenkuorta
Pois uurtavan
Nuoruuden pehmeyttä
Tajuan viimeinkin ajan
Ja että lopulta kaikki
On olematonta
Me hajoamme aurinkotuuleen
Ja miljardien ihmisen pienten vuosien jälkeen
Synnytämme uuden tähden
Itsestämme.
