Auringonkukkien aika

 Muhevien peltojen maassa

Auringonkukkien aika

Viikatteella kylvetään 

Mitä kaasulla niitettiin 

Kadulla lapsen silmien edessä

Aikuisten maailma

Kuolevien miesten halujen mukaan

Karjaa ajetaan teuraalle

Tikka nakuttaa 

Nakuttaa 

Nakuttaa...

Isoisä keihästään puristaa

Katsoo harmaiden silmien läpi 

Läpi aikojen virtojen 

Kuolema ohi kulkee

Hänelle nyökkää 

Isät hautaavat poikiaan

Narreista tulee johtajia

Johtajista narreja

Vääriä kuninkaita

Oikeita sotilaita

Vanhojen valtakuntien tuhkasta

Kasvaa uusia

Tyhmyys

Välinpitämättömyys

Kaivavat syviä hautoja.

*

Ihmisensilmäinen

 Ihmisensilmäinen

Itke leposijallani puolestani

Älä itke mitä olen tehnyt

Itke ihmissuden kirousta

Johdata viimeiselle joelle

Mustien joutsenten luo

Ihmissusi 

Etsien hopealuotiaan

Eilen tuolla

Täällä tänään 

Huomenna jossain muualla

Polku kulkee 

Minne vie, 

Sitä tiedä ei

Ken vierellä

Pitkään, 

Lyhyesti

Räyhähenget 

Sivuun haluavat johdattaa

Tuskissaan huutavat

Kuolleen sielunsa tuskaa

Kuolemalla on 

Siskoni kasvot

Eellusmiehet 

Kävelevät vastaan

Kalevalan noitien poika

Maailma välähtää silmiesi edessä

Mennyt, tuleva

Näet langat,

Jotka kaiken yhdistävät

Tunnet hermopäätteidesi kuumuuden

Tuhannen ampeerin voimalla

Tumma lampi

Maailman rajalla

Suomaiden juurella

Suden jälkien vieressä

Ilo on korkein veisunsa

Surun dueton ohella

Jääkukkien laaksoissa

Korpien laulujen kaiussa

Veresi

On ainoa perintösi.

*

Arvet

 Katson

Käsivarteni raitoja

Niiden suuntaa ja muotoa

Näen haamun 

Seisovan vieressäni 

Niiden aamujen varjot

Valehtelit 

Sanomatta valhetta

Elit unelmien pilvissä

Vaikka jalkasi eivät kantaneet

Savupilven takaa 

Katselit vaaleanpunaista maailmaa

Missä rahaa ja huolta ei tunneta

Kannoin 

Sinua hartioillani

Upposin syvemmälle

Sumuisen suon sisään 

Käydessäsi tässä maailmassa

Raivolla täytit itsesi

Päästit valloille pelkosi

Pelkäsit,

Että haluan mennä

Vaikka todellisuudessa

Halusit itsellesi vapauden

Olen mennyt

Kulkenut jo jonkin matkaa

Mutta arvet jäävät

Syvälle sisimpääni.

*

Hukka

 Yksinäinen susi

Mihin kulkenet

Poluilla noilla kivisillä?

Missä huudat huutosi

Tunturin laelta 

Ulvonnan tuon 

Kutsun kaukaisen?

Mustan turkkisi harmaat

Kertovat päivistä eletyistä

Arpesi haalenneet

Taisteluista menneistä

Vielä, vielä kantavat

Jalkasi

Vielä ovat hampaasi terävät

Kuljet ilman laumaa

Laumaa vastaan 

Vaan et halua kumartaa

Tuoni vieressäsi kulkee

Moni sitä kavahtaa

Tumman lammen pinnasta

Näet itsesi. 

*

Petäjä

Mikä tuhosi jumalat

Vanhojen seitojen ajat

Kun kalliot puhuivat

Ihmisen kielellä 

Ystäväni,

Naulaa peuran kallo petäjään

Päästä hänet

Takaisin yliseen

Anna rauha yhdelle sielulle

Kun omallesi et

Varjot hiipivät luoksesi

Puhuen haaraisella kielellä 

Suitsukkeensavussa 

Louen taian tenho 

Taotun terän viileys

Mustan lammen syvyyksistä

Tulen ja veden liitto

Suonen sykkivän vieressä

Sampoa et saa

Hiiden hirveä tavoittele

Mustan joutsenen laulu 

Sillä viimeisellä joella. 

* 

Kesäyö

Hiljaisuus

Pimeiden verhojen takana

Naurujen heijastus

Seinien uurteista

Iloisten kasvojen rivit

Kuin okavyön pisto

Sydämeni ympärillä

Näen pääkallon

Hymyn takana

Tunnen talven viiman

Kesätuulen mukana

Iloisuudessa 

Surun siemen

Naurussa

Hiljaisuuden ydin 

Aamuissa

Näen langan lyhenevän

Näen 

Maailmankaikkeuden

Välähdyksenä mielessäni

Näen aika-avaruuden

Hopealankojen verkon 

Valkoisten valheiden kudelman

Naamion 

Jonka takana 

Tyhjyyden iättömät kasvot

Mittaamattoman pimeyden sylin 

Elät vain niin kauan

Kuin nimesi lausutaan

Erakkojen kohtalona

Elävien kuolleiden maailma.

*

 

Luut

 Luuni lepäävät

Vuorten huipulla

Tuolla jossain

Kutsuen minua

Kuoleman koskettama

Aina yksin 

Tumman lammen heijasteessa

Näen itseni 

Ja se näkee sisimpääni 

Anna minulle hiljaisuus

Tuulen pyyhkiessä hikeäni 

Kumartuessani näkemään 

Edellisen elämäni 

*