maanantai 28. elokuuta 2017

Kuu takaa pilviharson repaleisen



Kuu takaa pilviharson repaleisen
Myrskyn voima latvoja repii
Tuulen henget metsää silittää

Juoksee hukka tumma, musta
Taakseen välil' vilkaisten
Tummat varjot ympäril' vilahtaa

Vauhtia lisää, rukoilee
Jalat nuo armahat, kantakaa!
Poies mut luota vainoojien viekää!

Korppi lentoon lehahtaa
Silmät kalman
Kujanjuoksua seuraa

Tulukset kipunoita lyövät
Puukonterät läpi keuhkojen
Jalat lyijyä syövät

Tulee aukealle
Kuun valaisemalle
Ei piiloa,  turvaa

Saavuttavat vihulaiset
Varjot yötä tummemmat
Mittaamattomien siipien havina

Kääntyy, hampaansa paljastaa
Rukouksen viimeiseen Luojalleen suo
Ulvonnan haastavan taivaalle luo

Iskevät kiinni, ylivoimalla jyräävät
Hurme maata kastelee
Periks' anna ei, kuolo helpolla kumoa

Valuu voimat elämännesteen mukana
Enkelien viekoitteleva kuiske
Lepoa lupaavilla

Tulee suurin vainoojista
Kurkkuun hampaansa iskee
Potkivat jalat, kourii selkä

Kalmo maassa makaa
Ulvonta lauman kuuta tervehtii
Heijastuu valo silmistä näkemättömistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti