Avaan silmäni. Suljen ne heti. Maha kramppaa, vain sappea
nousee suuhun. Istumaannousu tuntuu vuorikiipeilyltä.
Ei saatana.
Istun sängynreunalla. Nojaan pääni käsiini. Säpsähtelen. Liikun unen ja valveen rajalla.
Todellisuuden ja juoppohulluuden välillä.
Mieli on tyhjä. Ensimmäiset ajatukset luikertelevat kuin kohmeiset kastemadot.
Yök.
Yritän muistaa, minkä ikäinen olen. Pari kertaa menee huti, lopulta sormien avulla saan räknättyä vastauksen.
56 vuotta.
Viimeisestä 20 vuodesta ei ole mitään muistikuvia. Jotain hämäriä sitä edeltäneestä kymmenestä vuodesta.
Suu on kuiva. Yritän kerätä sylkeä, mitään muuta kuin tervanmakuista räkää nousee kurkusta.
Koko kämppä on pimeänä. Taitaa olla syksy. Lattian räsymatot ovat joskus olleet värikkäitä.
Nyt ne ovat paskanruskeita.
Nokka on tukossa. Kuivaa karstaa, ei liikahda minnekään.
Anti olla.
Olen paennut kaikki nämä vuodet. Paennut menneisyyttä. Halunnut unohtaa.
Se ei ole onnistunut. Muistot palaavat aina krapulassa. Ne ryömivät alitajuntaan nousuhumalan aikana mutta ovat aina siellä. Mielessä.
Menneisyys on lihaa ja verta. Kerta toisensa jälkeen elän kaiken, yhä uudelleen. Painajaisissani, valveilla. Mietin tapoja, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Silti käteni ovat kahleilla sidotut.
Menneisyys on kuin rautaemo. Se on tuttu, vaikka kuinka satuttaisi. Tulevaisuus pelottaa. Se uppoutuu hämärään, emmekä tiedä mitä pitkospuilla tulee vastaan. Heijastamme menneiden kauhujen projektioita eteemme, entistä suurempia petoja.
Lopulta pelko pilaa elämämme. Elämme sen vankeina emmekä tajua mustia joutsenia.
Vapaus on luopumista, rohkeutta päästää irti. Eikä yrittää enää paeta.
Lääkäri totesi maksakirroosin. Hänen mukaansa puolen vuoden päästä olisin valmis tällä tahdilla.
Se löi tyhjää.
Pitelemme kiinni elämästä kaksin käsin, oli se millainen riepu tahansa. Vasta kuoleman uhka herättää. Välittämään itsestään.
Unohduksen tavoittelu on makea hedelmä, jonka sisällä on puukonterä.
En enää joisi. Koskaan.
Päätös on helpottava. Vieroitusoireet kauhistuttavat ajatuksena, mutta yritän ajatella jotain muuta.
Kyllä niistä selvittäisiin.
*
Ei saatana.
Istun sängynreunalla. Nojaan pääni käsiini. Säpsähtelen. Liikun unen ja valveen rajalla.
Todellisuuden ja juoppohulluuden välillä.
Mieli on tyhjä. Ensimmäiset ajatukset luikertelevat kuin kohmeiset kastemadot.
Yök.
Yritän muistaa, minkä ikäinen olen. Pari kertaa menee huti, lopulta sormien avulla saan räknättyä vastauksen.
56 vuotta.
Viimeisestä 20 vuodesta ei ole mitään muistikuvia. Jotain hämäriä sitä edeltäneestä kymmenestä vuodesta.
Suu on kuiva. Yritän kerätä sylkeä, mitään muuta kuin tervanmakuista räkää nousee kurkusta.
Koko kämppä on pimeänä. Taitaa olla syksy. Lattian räsymatot ovat joskus olleet värikkäitä.
Nyt ne ovat paskanruskeita.
Nokka on tukossa. Kuivaa karstaa, ei liikahda minnekään.
Anti olla.
Olen paennut kaikki nämä vuodet. Paennut menneisyyttä. Halunnut unohtaa.
Se ei ole onnistunut. Muistot palaavat aina krapulassa. Ne ryömivät alitajuntaan nousuhumalan aikana mutta ovat aina siellä. Mielessä.
Menneisyys on lihaa ja verta. Kerta toisensa jälkeen elän kaiken, yhä uudelleen. Painajaisissani, valveilla. Mietin tapoja, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Silti käteni ovat kahleilla sidotut.
Menneisyys on kuin rautaemo. Se on tuttu, vaikka kuinka satuttaisi. Tulevaisuus pelottaa. Se uppoutuu hämärään, emmekä tiedä mitä pitkospuilla tulee vastaan. Heijastamme menneiden kauhujen projektioita eteemme, entistä suurempia petoja.
Lopulta pelko pilaa elämämme. Elämme sen vankeina emmekä tajua mustia joutsenia.
Vapaus on luopumista, rohkeutta päästää irti. Eikä yrittää enää paeta.
Lääkäri totesi maksakirroosin. Hänen mukaansa puolen vuoden päästä olisin valmis tällä tahdilla.
Se löi tyhjää.
Pitelemme kiinni elämästä kaksin käsin, oli se millainen riepu tahansa. Vasta kuoleman uhka herättää. Välittämään itsestään.
Unohduksen tavoittelu on makea hedelmä, jonka sisällä on puukonterä.
En enää joisi. Koskaan.
Päätös on helpottava. Vieroitusoireet kauhistuttavat ajatuksena, mutta yritän ajatella jotain muuta.
Kyllä niistä selvittäisiin.
*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti