Nouseva hämärä kietoi kerrostaloja otteeseensa. Lännen
horisonttia halkoi ohut, kultainen viiva. Eremitaasin kultakupolit jakoivat
sitä vielä.
Päivällinen maailma oli vajoamassa uneen. Öinen oli vasta heräämässä katuvalojen tahtiin. Horroksesta heräävä sykki.
Susi räpytteli silmiään. Neon-valot häikäisivät sitä. Elämisen äänet särkivät korvia. Hajut olivat vieraat, pistävät. Syrjäkadulla joku aikaisin aloittanut lisäsi oman ominaistuoksunsa.
"Ah! Eikö ole ihanaa? Mä olen kaivannutkin vaihtelua." kissa henkäisi. Se sulki silmänsä, venytteli. Häntä kiehnäsi.
Susi murahteli.
Kaksikko vaelteli kiilteleviä katuja. Nuorisoporukat huikkailivat innostuneesti. Kissa tanssahteli, hypähteli autojen ja aitojen päällä. Kehräsi. Susi luimisteli, tyytyi pälyilemään. Sen erakkoluonne oli kummissaan.
Muutaman yökerhon ohitettuaan kissa kuuli lempimusiikkiaan. Ovivahti soi lyhyen hymyn hyräilevälle mutta sutta tuijotti.
Tanssilattia sai uuden kuningattaren. Kissa käväisi vain nopeasti siemaisemassa cocktailiaan, ennen kuin seuraava tanssittaja otti paikan. Susi hörppi nurkkapöydässä kvassia mietteliäänä, katsellen ystävänsä iloa.
Ne molemmat kantoivat arpia. Näkyviä sekä näkymättömiä. Vaikka näyttivät niin kovin erilaisilta, pohjimmiltaan olivat samanlaisia.
Kissa henkäisi hikisenä.
"Mitä sä täällä nökötät? Ootko tanssinut kertaakaan? Hei, tää on yökerho!"
Susi hymähti. Sen olemus ei kehottanut tulemaan lähelle. Sitä ei todellakaan kiehtonut lähteä yhtään lähemmäs liian kovalla bassolla jyskyttäviä kaiuttimia.
Kissa oli jo unohtanut sanomansa ja kääntyi jatkamaan.
Tyypillistä.
Pilkku tuli vasta neljän jälkeen yöllä. Kadut olivat taas hiljaiset, vain puistotyöläiset ja posteljoonit kulkivat. Muutama teini huojahteli jatkoille.
Kaksikko käveli kohti esikaupunkia. Kissa hyräili vielä tarttuvaa kappaletta. Meno oli hivenen huterampaa kuin alussa.
Auringon säteet polttivat puiden latvoja. Linnut lauloivat soidintaan.
Katu oli tyhjä.
Päivällinen maailma oli vajoamassa uneen. Öinen oli vasta heräämässä katuvalojen tahtiin. Horroksesta heräävä sykki.
Susi räpytteli silmiään. Neon-valot häikäisivät sitä. Elämisen äänet särkivät korvia. Hajut olivat vieraat, pistävät. Syrjäkadulla joku aikaisin aloittanut lisäsi oman ominaistuoksunsa.
"Ah! Eikö ole ihanaa? Mä olen kaivannutkin vaihtelua." kissa henkäisi. Se sulki silmänsä, venytteli. Häntä kiehnäsi.
Susi murahteli.
Kaksikko vaelteli kiilteleviä katuja. Nuorisoporukat huikkailivat innostuneesti. Kissa tanssahteli, hypähteli autojen ja aitojen päällä. Kehräsi. Susi luimisteli, tyytyi pälyilemään. Sen erakkoluonne oli kummissaan.
Muutaman yökerhon ohitettuaan kissa kuuli lempimusiikkiaan. Ovivahti soi lyhyen hymyn hyräilevälle mutta sutta tuijotti.
Tanssilattia sai uuden kuningattaren. Kissa käväisi vain nopeasti siemaisemassa cocktailiaan, ennen kuin seuraava tanssittaja otti paikan. Susi hörppi nurkkapöydässä kvassia mietteliäänä, katsellen ystävänsä iloa.
Ne molemmat kantoivat arpia. Näkyviä sekä näkymättömiä. Vaikka näyttivät niin kovin erilaisilta, pohjimmiltaan olivat samanlaisia.
Kissa henkäisi hikisenä.
"Mitä sä täällä nökötät? Ootko tanssinut kertaakaan? Hei, tää on yökerho!"
Susi hymähti. Sen olemus ei kehottanut tulemaan lähelle. Sitä ei todellakaan kiehtonut lähteä yhtään lähemmäs liian kovalla bassolla jyskyttäviä kaiuttimia.
Kissa oli jo unohtanut sanomansa ja kääntyi jatkamaan.
Tyypillistä.
Pilkku tuli vasta neljän jälkeen yöllä. Kadut olivat taas hiljaiset, vain puistotyöläiset ja posteljoonit kulkivat. Muutama teini huojahteli jatkoille.
Kaksikko käveli kohti esikaupunkia. Kissa hyräili vielä tarttuvaa kappaletta. Meno oli hivenen huterampaa kuin alussa.
Auringon säteet polttivat puiden latvoja. Linnut lauloivat soidintaan.
Katu oli tyhjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti